Thursday, July 30, 2009

Kulttuurivihkot 4/09

Levypalstan aiheina Muuan mies (Tyhjyydestä tullaan), Kutomo (Lauluja surun kaaresta) ja Vakka-Suomen rytmikuninkaat (Topatut alamaiset).

Viimeksimainitun kohdalla on kuvatoimitukselle sattunut erhe: Topatut alamaiset on vaihtunut Avaruksen IV -elpeehen.

Saturday, July 4, 2009

Puoliksi mies, puoliksi bono

kakaokamkami
EP
Jozik Records
2009
CD-R

Yhden punaviinilasillisen innoittamana voinen paljastaa erään salaisuuden: olen häpeämätön viuluhuora. Pidän (ainakin salaa ja ainakin vähän) mistä tahansa levystä, jos sillä vain kuullaan viulua. Helsinkiläisen kakaokamkamin toisella levyllä, lyhyesti ja ytimekkäästi nimetyllä EP:llä kuullaan aika paljonkin "sitä".

Ihan puhdasta ja kursailematonta post-rockia soittavan kvartetin (nykyisin ilmeisesti trio; ette kai vaan lempanneet viulistia bändistä?) musiikki on pitkälti sitä sellaista niin sanotusti elokuvallista post-rockia, Magyar Possen ja Godspeed You! Black Emperorin tapaan.

Ja aika hyvinhän se soitto luonnistaa. Viulu, kitara ja rummut on pääosassa ja kaaria kehitellään, joskaan kovin eeppisille tasoille ei oikke ylletä missään vaiheessa. Jotain pientä luonnosmaisuutta ja tynkäisyyttä levyllä esiintyy. Vaan ei se haittaa niin suuresti, sillä parhaimmillaan kakaokamkami on niillä biiseillään, joilla päästelee vähän vapaammin menemään. "Fat surfer" on aika kiva, enempi Sonic Youth -henkinen rokkipala, "Gnomes kaboom helsinki with gunpowderin" ns. riffilaboratorio kuulostaa vallan hauskalta ja "Foooongin" intro on merkillinen funkin ja progen yhdistelmä, jossa on vähemmän groovea kuin Emerson, Lake & Palmerissa parhaimmillaan mut svengaa silti kuin peltisakset.

Toisin sanoen, kakaokamkami kuulostaa aika lupaavalta ja oma harras toiveeni tulevaisuuden suhteen on se, että yhtye jättäisi selkeimmät vaikutteenantajansa tyystin omaan arvoonsa ja seuraisia omia nokkiansa ihan mihin suuntaan ne vain milloinkin sattuvat osoittamaan. Muuten voi käydä niin, että kakaokamkamista tulee Virallinen Post-Rock Yhtye, eikä semmoisia taida juuri kukaan enää kaivata. Jotain pienenä porstualta päällensä pudonneita Mogwai-faneja lukuunottamatta.