Kulttuurivihkot 3/11

Kulttuurivihkojen uusimman numeron levypalstalla Tsemblan Fauna, The Puute Plays Liimanarina Live at Le Piss sekä Plain Faden & Wiipurilaisen Osakunnan Laulajien Anthropogonia.

Lyhyesti pitkällä #14

Juna Turkuun! Eipä ole rock'n'roll -musiikki aikoihin maistunut yhtä makealta kuin Räjäyttäjien (huutomerkillä) samannimisellä kasetilla (TNT Tapes, 2011). Tiukkaa buugia rähjäisillä soundeilla, ajoittain liimanarinamaisen vapaalla kädellä, useimmiten napakammalla otteella. Kuumia covereita ja omatkin biisit sen verta huikentelevaisia, että tätä sorttia sopii kaivata paljon lisää.

Ei-niin-rokkia-mutta-menevää-musaa-kumminkin löytyy Keijon & JP:n nimettömältä kasetilta (Ikuisuus, 2011), jolla liikuskellaan utuisemman psykedelian ja motorisemman jammailun risteävillä teillä bluesin haamun kurkistellessa sisään ikkunasta. Kaiken kaikkiaan erinomaisen miellyttävä kassu.

Vanhalta tutulta Boris Morganalta on iloksemme ilmestynyt uutta äänimateriaalia. Viimevuotisella keikalla äänitetty "Räkänokan torkku" (267 lattajjaa, 2011) jatkaa BM:n hyväksi havaitulla free rock -linjalla. Varmalla kädellä soitettua ekspansiivista kolinaa ja hulinaa, joka miellyttää kesäistä korvaa. Kasetin toisella puoliskolla suorittaa debyyttinsä Tanec Hrac -kokoonpano, jonka musisointia jossain määrin voinee verrata Boris Morganaan. Vapaamielistä ja melko vapaasti assosioivaa soittelua, jonka peruskivenä seisonee rockin varjo. Haluaisinpa mieluusti kuulla lisää ääntelyä näiltä herroilta, sillä tästä kassusta jää hieman hajanainen vaikutelma, enkää osaa vielä olla mieltä.

Ensimmäinen tunne

Kutomo/Bedroom Bear
Vipassahainen/Soul Desert
Jozik Records
2011
KAS

Sitten viime kuuleman Kutomo vaikuttaa siirtyneen huomattavasti synteettisempään soundiin. Kasetin kappaleissa liikutaan ajoittain aika syvilläkin new age -vesillä, mutta toisaalta Kutomo pitää kudelmansa kaiken aikaa mielenkiintoisina eikä vajoa unettavimpaan anemiaan. Kutomon musiikissa on sellaista toismaailmallista kauneutta, joka ei kristallisoidu sataprosenttiseksi neroudeksi, mutta liippaa riittävän läheltä. Kutomolta löytyy myös ihailtavaa rohkeutta heittäytyä musiikkiinsa myös emotionaalisella tasolla, mikä korvaa muita mahdollisia puutteita.

Venäjänmaan Bedroom Bearin "Soul Desert" jatkaa analogissynteettisen ambienssin merkeissä, tuoden mieleen tietyt 1970-luvun syntetisaattorimusiikin suuntaukset, kuten vaikkapa Edgar Froesen Aqua-albumin. 2000-luvun makuuhuone-ug-syntetisteille ominaisesti Bedroom Bearin soundi on kuitenkin huomattavan lo-fi, nauhahuojuntoineen ja sihinöineen. Ei uutta auringon alla, mutta miellyttävää kuunneltavaa joka tapauksessa.

Jäähyväiset jatsille

Paanin kuoro
Tony Guyn pieni kirkko
Kuuluvat äänet
2011
KAS

Swing-Jugend
Kuuluvat äänet
2011
KAS

Helsinkiläinen Paanin kuoro paukautti kuluvan vuoden alkupuoliskolla oman pienlevymerkkinsä kautta ilmoille pari kasettia. Tämän uuden tuttavuuden musiikki voitaneen lokeroida free jazziksi.

Paanin kuoron jazz on leimallisesti kaoottista improvisaatiota, mutta kuitenkin selkeästi nimenomaan jazzista inspiraationsa ammentavaa. Kuorolaisten soitossa on tietynlaista amatööriyttä, mistään virtuoosipumpusta ei ole kyse. Epäselväksi jää, miten hallittua heidän kaaoksensa on, mutta tarvittaessa kuorolta irtoaa myös mainiota vamppausta ja marssiorkesterirytmejä.

Kahdesta torvensoittajasta ja vierailevista rumpaleista koostuvan Paanin kuoron jazz on hauskaa, leikkisää jatsia, jossa kuuluu soittamisen ilo. On kiinnostavaa kuulla, mitä yhtyeeltä tulevaisuudessa syntyy.