Dystopia C-Mollissa

Jaakko Eino Kalevi
Töölö Labyrinth
JEKS Viihde
2011
CD

Jaakko Eino Kalevi on sen sorttinen artisti, joka mitä ilmeisemmin ei suuresti välitä genrerajoista. Tai oikeammin sanottuna, JEK kyllä välittää genreistä, muttei halua karsinoida itseään mihinkään tiettyyn lokeroon. JEK omaksuu musiikissaan eri tyylilajien konventioita ja temppuja, leikittelevästi mutta myös kunnioittavasti. Tämä kertonee paitsi kokeilunhaluisuudesta ja haluttomuudesta sitoutua liian tiukasti rajattuun musiikilliseen imagoon, mutta eittämättä myöskin suuresta lahjakkuudesta muusikkona ja säveltäjänä.

Töölö Labyrinth on jazz-levy. Tyylillisesti jotain spirituaalis-kosmisen ja lounge-orientoituneen jazzin välimaastosta, joskin ajoittain tulee vahvoja mielleyhtymiä myös jatsahtavasta elokuvamusiikista.

Lyhyehkön albumin kappaleet ovat tunnelmaltaan melko dramaattisia ja lyyrisiä. Rytmillisesti enimmäkseen melko simppeliä, rummut ja basso luovat tasaista, kurinalaisesti svengaavaa rytmimattoa. Jouset hallitsevat usein kuulokuvaa, puhallinsoittimien jäädessä enemmän taka-alalle. Syntetisaattoria ja muita kosketinsoittimia on käytetty hillitysti, mutta tehokkaasti. Varsinaisia lauluja ei levyllä kuulla ja vokalisteja (Aili Ikonen ja "Kalevi Järvelin") on käytetty instrumentinomaisesti.

Töölö Labyrinth on hieno ja kunnianhimoinen levy, mutta ajoittain tulee turhankin vahva fiilis siitä, että lopputulos on liiankin pastissimainen. Jotkin levyn sävellyksistä jäävät liiankin yksioikoisiksi, kuin sen ensimmäisen hyvän idean keksimisen jälkeen ei biisiin oikein muuta sisältöä sitten löytynytkään. Ajoittain myös hieman turhauttaa se seikka, ettei levylle koottua orkesteria ole ehkä täysin hyödynnetty. Soundi jää pienimuotoiseksi silloinkin, kun sen pitäisi olla suurta.

Moitteet voi kuitenkin enimmäkseen ottaa pilkunviilauksena, sillä Töölö Labyrinth on niistä huolimatta hieno saavutus: persoonallinen, jännittävä ja kauniskin albumi.