Lyhyesti pitkällä #13

Uuden vuoden alettua on hyvä aika katsastaa vanhan vuoden kasettisatoa; ensi alkuun nauha nimeltä Neue Haas Grotesk II - äänityksiä 2008-2009 (Rypistellyt levyt, 2010, KAS). Neue Haas Grotesk -trion nimeen on törmäillyt siellä täällä, mutta tämän kasetin myötä sitä on ensi kertaa tullut kuultua. Äänityksien tyylilajien skaala yltää postrokkailufiiliksistä horjuvan improilun kautta Magic Band -nylkytykseen. Näin sekalaista materiaalia sisältävän kokoelman viehätysvoima on kenties lyhytaikainen ja kyseenalainen, mutta kasetin parhaimpien äänitysten perusteella sopii toivoa, että jokin harkitumpi albumikokonaisuus Neue Haas Groteskilta jossain vaiheessa syntyisi.

NHG:n sivuprojekti Jarin Kananmunapistooli (Rypistellyt levyt, 2010, KAS) on kuulemma "kosmista homodiskoa". Homoiluvitsi ei kauas kanna, eikä diskorytmejä kassulta löydy, mutta itse musiikki on varsin kivan kuuloista syntetisaattori-improa. Ankarampaa laaduntarkkailua olisi kyllä kaivattu, sillä b-puolella meno käy jokseenkin puuduttavaksi ideoiden ehtyessä. A-puolen parhaista paloista saisi aikaan erinomaisen ep:n.

Magneettinen kasetti vol. 1 (2010, KAS) kokoaa yhteen liveäänityksiä Oudot hedelmät -klubilla esiintyneiltä akteilta. Tämä maanmainio kokoelma sisältää musiikkia sellaisilta yhtyeiltä ja artisteilta kuin Basement Boys, Bye X, Cockpits, Electric Retard, Good Band, Iltasyntsa, Jyrki Nissinen, Marjatta ja Reijo Pami. Sekavaa menoa, sähköistä bailauskurnutusta, pop-musiikkia ja huuruista kohinaa. Näinhän sen pitääkin olla ja kuten kasettia toisaalla on mainostettu: "äänenlaatu voi olla heikko MUTTA esitykset ovat aakkosjärjestyksessä!" Hämärtyneiden magneettinauhojen ystävien kannattaa hommata tämä tuote likaisiin näppeihinsä.

Rumpali Jaakko Tolvin ja kitaristi Topias Tiheäsalon Pymathon-duon muutaman vuoden takainen esikoislevy oli melkoinen paukku, piikkilankamaisen suussasulava yhdistelmä trashia, improa ja noisea. Uutta matskua on odoteltu innolla ja toiveisiin vastattiin viimein loppuvuodesta kun Lasse Marhaug julkaisi Ruptured in Hyperborea -kassun (TWR Tapes, 2010, KAS). Näillä vuosien 2007 ja 2009 keikkaäänityksillä on mukana noisemaestro Tommi Keränen ja odotetun brutaalia on meno. A-puolisko alkaa huikealla konekiväärikompilla, mutta valitettavasti muuttuu loppupuolella sen sorttiseksi noisesurinaksi, joka henkilökohtaisesti ei niin tavattomasti kiinnosta. Ehkä kyseessä on lofi-äänitteen ongelma, mutta dynamiikka puuttuu ja äänimassa puuduttaa. B-puoli toimiikin sitten tautisen paljon paremmin; riffejä runtataan jatsimiesten tatsilla ja lopputulos on koko lailla ainutlaatuista.